torstai 23. helmikuuta 2012

5.


Tänään koin painajaismaisen pitkiä ja tuskaisia hetkiä Punavuorenkadulla. Ai saatana! Yläselkään tehtiin siis suht isoa kuvaa ja optimistinen suunnitelma oli se, että lainit ja varjostukset tehtäisiin tänään ja värit lisätään sitten joku toinen päivä. No kuulkaas semmonen homma, että tuo selkärangan kohdilta tatuoiminen sattuu ja kovaa, this just in ja hold the press! Hammasta purren kestin lainit mutta varjostukset jää kyllä tehtäväksi myöhemmin. Olen hirveä crybaby, WÄÄ.


Ei ole kyllä järjevän aikuisen ihmisen hommia nämä tatuointihommat.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

4.

Minulla on pitkä, musta tukka. Sellainen kunnon noita-akan tukka. Hiuksia on järjätty mustalla hiusvärillä, kerran kuussa, 13-vuotiaasta saakka. Musta väri on siis syöpynyt tukkaani ja lujaa. Nyt olen keksinyt että haluaisin hattara-vaaleanpunaisen tai vaalean laventelin värisen tukan. Olisi niin hieno, niin hieno! Tänään vapaapäivä on vietetty aikalailla netin syövereistä ja blogeista tämän värisiä hiuksia kuolaillen. TAHDON, HALUAN!!!


 Ehdin jo innoissaan laittaa kampaajalleni Marille facebookissa inboksiin jee tällänen tukka mulle heti-viestiä mutta Mari palautti kyllä maan pinnalle melko nopeasti, että no way hose. WÄÄ. Ehkä mä sitten vaan tilaan eBaystä peruukin...





Huomenna on tiedossa jälleen kiinalaista vesikidutusta, eli dyn-dyn-dyy ripsihuolto. En tiedä mikä siinä on, mutta ripsihuolto ja otsatukan leikkaus on semmoset jutut että paniikki päälle, sydän pamppaa ja hikoiluttaa ku huoraa kirkossa! En pysty varmasti ikinä menemään silmien laserleikkaukseen, yrjöttää pelkkä ajatuksin siitä että pitäisi olla tajuissaan ja pitää silmää auki kun se laser vetää tosta siuu. Joudun olemaan frankie four-eyes loppuelämäni ohnooo.

Mies on kuumeessa ja lupasin tehdä sille lohdutukseksi mokkapaloja. Olin siis mukamas tarkistanut kaapit että pitäisi löytyä kaikki ainekset mokkapaloja varten ennenkun aloin lupailemaan mitään leipomuksia. Sitten kun aloin leipomaan, huomasin että purkki jota olin luullut tomusokeriksi, olikin perkele perunajauhoja. Ai että kun harmitti lähteä tonne myrksyyn tarpomaan kauppaan hakemaan tomusokeria, kun eihän niitä enää voinut jättää tekemättä. Olisi tullut varmaan avioero muuten. Jään odottamaan vuoden vaimo-palkintoa.

Ps: Kuvat röyhkeästi kössitty interwebsistä, sori!

maanantai 20. helmikuuta 2012

3.


Meikämandoliino sai tänään töissä ylennyksen, eli tiedossa on enemmän aamuvuoroja ja kuukausipalkka! Hyvästi lasku- ja viikonloppuvuorojen limbo! JEE.

Torstaina olisi taas tiedossa tatuointihommia Legacy Tattoossa. 11 vuotta sitten otin ensimmäisen tatuointini ja torstaina otan ensimmäisen cover up tatuointini, kääk. 15-vuotiaana otetun, saatanan ruman ja haalistuneen Helinä-keijun on siis aika siirtyä paremmin tehtyjen tatuointien tieltä. Pitääkin ottaa ennen ja jälkeen-kuvia!

Nyt äkkiä kattomaan Satuhäitä ja syömään jäätelöä. Valmistaudun tässä jo henkisesti siihen valtavaan myötähäpeän tsunamiin mitä Satuhäät tunnestusti aiheuttaa.

PS: Ensivilkaisun perusteella pitää ettiä kellukkeet, semmosta settiä kakkosella että AUTA JEESUS VAUVA!?


lauantai 18. helmikuuta 2012

2.

Happy Valentine`s day TO ME!!!

     
Ostin itselleni ystävänpäivälahjaksi Jeffrey Campbellin Spiky Litat. Bongasin nämä jostain blogista ja siitä saakka päässä on pyörinyt vain yksi ajatus, NE SPIKY LITAT ON SAATAVA. Epätoivoissani sitten ehdin jo koluta kaikki tämän maapallon nettikaupat läpi ja olin jo täysiä tilaamassa kyseisiä kenkiä jenkeistä, kunnes tajusin vilkaista Nelly.comista että olisikohan siellä. TAIVAS VARJELE, OLIHAN SIELLÄ! Masterin luottopuoli sanoi siuu ja sitten vaan paikallisen postin ovenripaan roikkumaan että koska kengät saa hakea kotiin. Spiky Litat ovat muuten täydelliset, mutta kenkien pohjat on tämän galaksin liukkaimmat joten kengät pääsevät hyllyyn odottamaan otollisempia kelejä.

Eipä siinä, kesää odotellessa korpsepaintit naamassa!


1.

"Kyllä mä ainakin sun blogia lukisin jos sulla olisi!"
HA! Nyt joudut kuuntelemaan mun typeriä juttuja töissä ja lukemaan niitä vielä internetistä!

26-vuotias vaatekaupassa työskentelevä rouva kirjoittaa kissoistaan, vaatteistaan ja siitä kuinka vaatekaapissa ei ikinä ole mitään kivaa + kaikesta muusta melko turhasta. 


Tässä minä. Pidän kengistä, kissoista, jäätelöstä ja karkista, Historia-lehdestä, realitysarjoista ja oluesta.


Coco ja äänet pään sisällä, jotka käskee pissaamaan kaikkialle muualle paitsi hiekkalaatikkoon.


Tämä on Hugo. Hugo rakastaa mammaa ja vain ja ainoastaan mammaa (eli meikää). Me Hugon kanssa nukutaan aina yhdessä päikkäreitä. Tässä Hugo vahtii ettei varvasmörkö nappaa varpaasta jos vahingossa sattuisi näkymään peiton alta.


Eka postaus jee! Jatkossa tiedossa lisää yhdyssana- ja pilkkuvirheitä, stay tuned!